Ja itse hän vain ei rakastanut kylliksi: muutoin hän olisi vähemmin suuttunut siitä, että häntä ei rakastettu. Kaikki suuri rakkaus ei tahdo rakkautta: — se tahtoo enemmän.
Karttakaa kaikkia tuollaisia ehdottomia! Se on viheliäistä sairasta lajia, roskaväen-lajia: he katsovat karsaasti tätä elämää, heillä on paha katse tätä maata kohtaan.
Karttakaa kaikkia tuollaisia ehdottomia! Heillä on raskaat jalat ja helteiset sydämet: — he eivät osaa tanssia. Kuinka voisi maa olla sellaisille kevyt!
17.
Käyrinä tulevat kaikki hyvät oliot lähelle päämaaliaan. Kissojen lailla ne köyristeleivät, ne kehräävät sisällisesti läheisestä onnestaan, — kaikki hyvät oliot nauravat.
Käynti ilmaisee, ken kulkee jo omaa rataansa: katsokaa minun käyntiäni! Mutta ken tulee lähelle päämaaliansa, hän tanssii.
Ja, totisesti, kuvapatsaaksi minä en tullut, vielä minä en seiso tuolla, jäykkänä, tylsänä, kivettyneenä, pilarina; minä rakastan nopeata juoksua.
Ja jos maan päällä on vielä rämettä ja sankkaa murhetta: kenellä kevyet jalat on, hän juoksee yli liejunkin ja tanssii kuin puhdistetulla jäällä.
Ylentäkää sydämenne, veljeni, korkealle! korkeammalle! Älkää myöskään unhoittako jalkoja! Ylentäkää myöskin jalkanne, te hyvät tanssijat, ja vielä paremmin: seisokaa myöskin päälaellanne!
18.