"Zero", huudahti pelinhoitaja — me olimme menettäneet rahamme.
"Aasi, inhottava ranskalainen lörppö", pauhasi isoäiti. "Vielä tässä rupeaa neuvomaan! Pois näkyvistäni! Ei ymmärrä yhtään mitään ja sentään sekaantuu kaikkeen."
Syvästi loukkaantunut Degrier kohautti hartioitaan, heitti halveksivan silmäyksen isoäitiin ja poistui. Häntä nähtävästi kovin harmitti kun oli sekaantunut ollenkaan peliin.
Tunnin kuluttua olimme, huolimatta urhoollisesta taistelustamme, menettäneet 12,000 guldeniamme.
"Kotiin", huudahti isoäiti.
Hän ei virkkanut sanaakaan koko matkalla. Vasta lähellä hotelliamme hän yhtäkkiä puhkesi valittamaan.
"Minkälainen hupsu minä sentään olen, aika hupsu!"
Asuntoonsa päästyään hän huusi Marfalle:
"Teetä minulle! Ja heti paikalla tavarat kokoon! Me lähdemme."
"Mihin, äitiseni, suvaitset lähteä", kysyi Marfa pelästyneenä.