— Tällä tavoin ehkä lopuksi ottaisitte vastaan rosvoa, herra Rasumihin, saadaksenne vain ilon tehdä muita hyviä töitä!
— Kuka? Minä? En, jos vain joku sellaista ajattelee, väännän hänen niskansa nurin! Siis Potshinkovin talossa n:o 47, virkamies Babushkinin huoneustossa.
— Minä en tule, Rasumihin! Raskolnikov kääntyi ja läksi.
— Lyönpä vetoa, että sinä tulet, huusi Rasumihin hänen jälkeen, —muuten olet sinä … muuten en tahdo enää tietää mitään sinusta! Seis, odota! Onko Sametov tuolla?
— Kyllä…
— Oletko nähnyt hänet?
— Kyllä.
— Puhunut hänen kanssaan?
— Kyllä.
— Mistä? No, jääköön, mene helvettiin. Potshinkov, 47, Babushkin!…
Muista!