Hasael tuli Benhadadin jälkeen kuninkaaksi, ja hänen hallituksensa aikana nousi Damaskus suureen voimaan. Hasael valloitti Israelin maan ja tappoi paljon kansaa.
Tätä mahtavuutta kesti vaan vähän aikaa.
Nuot alituiset päällekarkaukset ja hävitykset Palestinaan pakoittivat Israelin kuningasta vihdoin etsimään apua Tiglat Pileseriltä, Assyrian kuninkaalta.
Tämä marssi nyt sen erämaan halki, joka eroittaa Syrian Assyriasta. Damaskus valloitettiin, sen kuningas sai surmansa, koko maa hävitettiin ja enimmät asukkaat vietiin pois vankeuteen Kisiin.
Monta vuosisataa oli Damaskus jo ollut voimallisen kuningaskunnan pääkaupunkina, ja nyt oli kaupunki raunioina. Se ennustus täytettiin, joka sanoo: "Katso, ei Damaskun pidä oleman enää kaupunkina, vaan rauvenneen kiviroukkion".
Taas sanoo toinen propheta: "Minä lähetän tulen Hasaelin huoneesen; sen pitää Benhadadin huoneet kuluttamaan. Ja rikon Damaskun salvat ja hävitän Avenin lakson asuvaiset — — — niin että Syrian kansa pitää Kisiin vietämän, sanoo Herra".
Assyriasta lähetettiin uudisasukkaita uudestaan rakentamaan kaupunkia ja Damaskus yleni vähässä ajassa taas tuhastaan ja tuli uudestaan itämaisen kaupan pesäpaikaksi.
Damaskus ei kuitenkaan enää ollut vapaan, voimallisen valtakunnan pääkaupunki, vaan maksoi veroa vieraille valloille.
64 vuotta ennen Kristuksen syntymää valloittivat Romalaiset, Pompejon johdannon alla, Damaskun.
Ei kauvoja aikoja sen jälkeen, niin tuotiin Saulus sokiana kaupunkiin ja hän asui "kadulla, jota kutsutaan Oikiaksi". Ja hän oli kolme päivää näkemättä, ja ei syönyt eikä juonut.