Alus keikkui kuin pieni lastunen noilla korkeilla aalloilla, emmekä me olleet kauvoja aikoja kulkeneet, kun jo yleinen merikipu rupesi vaivaamaan matkustajia.
Koko joukko saaria näkyi joka taholla ja niiden välistä kiiti meidän pieni sukkela höyryveneemme, huolimatta sekä tuulesta että aalloista.
Seuraavana aamuna heräsimme me Pireossa, ja tunnin aikaa matkattuamme vaunuilla saavuimme Athenaan, jota joka taholta ympäröivät rauniot Kreekanmaan suuruuden ajoilta.
Athenassa on tätä nykyä noin 30,000 asukasta. Kaupunki, joka vapautumissodan aikana kärsi paljon Turkkilaisilta, on nyt vapauden aikana suuresti hyötynyt, ja yksistään viimeisten neljäin vuotten kuluessa on melkein kokonaisia katuja ikäänkuin noussut maasta.
Nämät uudemmat kadut ovat erinomaisen kauniita. Rakennukset näyttävät isoilta viehättäviltä huviloilta ja noita leveitä katuvierustoja varjostavat puistot.
Kuninkaan linna on suuri nelikulmainen rakennus vapaalla, ylhäisellä asemalla; se ei ole tehty minkään erittäin kauniin rakennustavan mukaan.
Uusi kaupunki on rakettu samalle paikalle, jossa vanha Athena kerran seisoi, ja monet ja suuret ovat sen vielä jälillä olevat jäännökset. Näiden kaikkein kertomiseen kuluisi paljon aikaa ja kertomus paisuisi pian suureksi kirjaksi.
Kaikista näistä raunioista vetää niin kutsuttu Akropolis kaikkein ensiksi matkustajan huomion puoleensa. Tämä kaunis maailmanmainio raunio, eli raunio-ryhmä, on töyräällä, joka nousee 150 jalkaa yli sen lakeuden, jolle Athena on rakettu.
Tämä temppeli seisoi keskellä vanhaa kaupunkia ja näkyi sen jokaiseen paikkaan.
Keskeltä Akropolista nousee Parthenon, Minervalle pyhitetty temppeli, jota temppeliä kaunisti jumalattaren kuva, jonka Phidias oli tehnyt kullasta ja elfenluusta.