Kun nousimme maalle täällä, tuntui meistä ikään kuin olisimme ihan lähellä rakasta kotimaatamme. Wilpas höyryveturi oli pian vievä meidät takaisin Itämeren rannoille.
Me viivyimme ainoastaan yhden päivän Marseillessa — tässä suuressa kauppakaupungissa, jossa piammiten jokainen ajattelee vaan ansaitaksensa rahoja ja jossa muukalaisilla tavallisesti on sanomattoman ikävä. Meistä tuntui kuitenkin tämä päivä liian lyhyeltä, sillä meille onnistui täällä tavata muutamia tuttuja maanmiehiämme, joiden seurassa hetket kuluivat rattosaan.
Me kävimme eläintarhassa ja useissa muissa kaupungin kauneissa istutetuissa paikoissa, ja syötyämme päivällistä maanmiestemme seurassa, läksimme rautatien pysäyspaikkaan, matkataksemme sieltä pika-junalla suorastaan Parisiin.
Iltapuolella seuraavana päivänä saavuimme tähän kaupunkiin ja olimme nyt valtiollisen elämän keskustassa. Tuo hyörinä täällä näytti meistä niin omituiselta ja me emme voineet olla vertaamatta tämän mailman pääkaupungin melskettä ja tuota häiritsemätöntä lepoa ja hiljaisuutta, joka vallitsi Pyhässä maassa ja sen hieta-aavikoilla, toinen toisiinsa.
Me viivyimme kahdeksan päivää Parisissa ja jatkoimme kotimaallamme taas lauvantaina Kesäkuun 29 p:nä. Meidän tiemme kulki nyt Kölnin ja Hampurin kautta, ja pari päivää viivyttyämme viimeksi mainitussa kaupungissa pitkitettiin matkaa Lyybekkiin, jossa näimme taas Svean.
Me menimme Heinäkuun 5 p:nä taas tällä höyrylaivalla Itämerelle. Tuuli puhalsi jotenkin tuimasti, niin että Svea keikkui vahvasti koko yökauden. Seuraavana aamuna näimme taas rakkaan Ruotsimme, kun Skoonen rannikko nousi ylös aalloista. Tämä halattu näky täytti sydämemme kiitollisuudella Häntä kohden, joka oli varjellut meitä pitkällä matkallamme.
Wielä yksi merimatka, ja me olimme keskellä Tukholmin saaristoa ja saimme taas nähdä syntymäkaupungin — ei syksyn kolkossa puvussa, vaan suven suloisessa ihanuudessa; ja kauniimpaa kaupunkia emme nähneet missään koko matkallamme. — Ihana on Tukholmi ainakin asuttuine saarineen ja töyräineen, välkkyvine lahtineen ja vilppaine virtoineen, ja rakkaus syntymäseutuun ynnä katoamattomat lapsuuden ja nuoruuden muistot tekevät sen vielä ihanammaksi.