Sun kukoistukses kuorestaan
Kerrankin puhkeaa;
Viel' lempemme saa nousemaan
Sun toivos, rienaus loistossaan,
Ja kerran laulus, synnyinmaa,
Korkeemman kaiun saa.
Runeberg. — Kiljander, Tuokko
y.m.
8. Ruhtinaalle.
Eläköön armias
Rakkahin ruhtinas
Suomenkin maan:
Täälläkin toimea,
Tapoja, taitoa,
Parempaa oloa
Kartuttamaan!
Pahojen pelvoksi,
Oikeuden ohjaksi
Eläköön hän:
Korvenkin kodassa
Kullenkin omansa,
Orvollen osansa
Säilyttämään!
Karttaa suo, Jumala
Kavalain juonia
Kansan ja maan.
Hänestä hoivamme,
Turvamme, toivomme,
Armahin apumme
Ain' olkahan!
Franzén. A. Oksanen
.
9. Savolaisen laulu.
Mun muistuu mieleheni nyt
Suloinen Savonmaa,
Sen kansa kaikki kärsinyt
Ja onnehensa tyytynyt,
Tää armas, kallis maa!
Kuin korkeat sen kukkulat.
Kuin vaarat loistoiset!
Ja laaksot kuinka rauhaiset,
Ja lehdot kuinka vilppahat,
Kuin tummat siimehet!