Vaimo alkoi silloin Jumalan armon tähden rukoilla, että Tofano suvaitsisi avata hänelle, sillä hän ei ollut muka tullut sieltä, josta mies luuli, vaan öitsimästä erään naapurin naisen luota, koska yöt olivat pitkät eikä hän voinut nukkua eikä valvoa yksinään kotona.
Mutta rukouksista ei ollut mitään hyötyä, sillä tuo elukka miehekseen oli päättänyt, että kaikkien arezzolaisten oli saatava tietää heidän häpeänsä, jota ei kukaan vielä tiennyt.
Kun vaimo näki, ettei rukoileminen auttanut häntä, niin turvautui hän uhkauksiin ja sanoi: Jos et sinä avaa minulle, niin teen sinut onnettomimmaksi ihmiseksi, mitä maailmassa on.
Tofano vastasi hänelle: Ja mitä sinä voit minulle tehdä?
Ghita, jonka järjen Amor oli jo neuvoillaan teroittanut, vastasi: Ennenkuin kärsin häpeää, jonka sinä vääryydellä tahdot minulle tehdä, heittäydyn tähän kaivoon, joka on tässä lähellä. Ja kun minut sitten löydetään siitä kuolleena, niin ei ole ainoatakaan, joka uskoisi muuta kuin että sinä olet juovuksissa heittänyt minut sinne. Ja silloin sinun joko täytyy paeta ja kadottaa kaikki, mitä sinulla on, ja elää maanpaossa, tai sinulta leikataan murhaajana pää poikki, niinkuin todellakin olet.
Nämä sanat eivät kääntäneet Tofanoa mitenkään hänen typerästä aikeestaan. Sentähden vaimo sanoi: Kas niin, nyt en voi enää kärsiä tätä sinun kiusantekoasi! Jumala antakoon sinulle anteeksi. Korjaa pois edes värttinäni, jonka jätän tänne.
Ja tämän sanottuaan meni Ghita yössä, joka oli niin pimeä, että tuskin olisi voinut nähdä kadulla toinen toistaan, kaivoa kohti, otti mahdottoman suuren kiven, joka oli kaivon vieressä, ja pudotti sen kaivoon huutaen: Jumala antakoon minulle anteeksi.
Kun kivi ehti veteen, sai se aikaan kovan loiskauksen, ja kun Tofano kuuli tämän, uskoi hän varmasti, että Ghita oli heittäytynyt kaivoon. Siksi otti hän sangon ja köyden ja syöksyi nopeasti ulos häntä auttamaan ja juoksi kaivolle. Mutta kun vaimo, joka oli piilossa lähellä talon ovea, näki hänen juoksevan kaivolle, niin hän pujahti sisään, lukitsi oven ja meni ikkunaan ja sanoi: Viini sopisi miedontaa vedellä silloin, kun sitä juodaan, eikä vasta yöllä.
Tämän kuullessaan Tofano huomasi, että häntä oli vedetty nenästä, palasi ovelle, ja kun hän ei päässyt sisään, niin hän alkoi pyytää, että Ghita avaisi hänelle.
Mutta silloin Ghita heitti hiljaiset puheet, kuten oli siihen saakka tehnyt, ja alkoi melkein huutaen: Kautta pyhäin haavain, sinä kelvoton juoppo, et pääse tänne sisään tänä yönä. Minä en voi enää kärsiä näitä sinun tapojasi, minun täytyy näyttää koko maailmalle, millainen sinä olet ja mihin aikaan sinä palaat yöllä kotiin.