NEITI
(lähestyy häntä). Hyvä herra, —
RICCAUT.
Ah, madame, — mademoiselle — teiden armo, anta anteks —
NEITI.
Hyvä herra, teidän erehdyksenne on varsin hyvin ymmärrettävissä ja ihmettelynne on aivan luonnollista. Herra majuri on hyväntahtoisesti luovuttanut huoneensa minulle, jonka täällä vieraana oli vaikea löytää kattoa päänsä päälle.
RICCAUT.
Ah voilà de ses politesses! C'est un très — galant-homme que ce major!
NEITI.
Mutta mihin hän on muuttanut, — sitä en, häpeä kyllä, todellakaan tiedä.