— Onko leikattava kaikki? Tämä ei ole viheriä.
— Anna tänne.
Heidän kätensä koskivat toisiinsa. Olenin otti hänen kätensä ja tyttö hymyillen katsoi Oleniniin.
— Sinähän menet kohta naimisiin? — sanoi hän.
Vastaamatta mitään Marjana kääntyi ja loi häneen ankarat silmänsä.
— Sinä rakastat Lukashkaa?
— Mitä se sinuun kuuluu?
— Minun käy kateeksi.
— Kaikkea!
— Ihan totta, sinä olet niin kaunis!