Nikita. No niin. Mutta isän nimen mukaan, — hölö!
Anisja. Akimitsh. No!
Nikita. (Yhä ovella.) No niin! Vaan sano vielä, mikä on sukunimi?
Anisja. (Nauraa ja vetää kädestä.) Tshilikin. Sekös nyt on hiivassa.
Nikita. No niin! (Pitää kiinni oven pielestä.) Ei, sano vielä, millä jalalla Tshilikin astuu tupaan?
Anisja. Lopeta jo, — kylmetät tässä tuvan.
Nikita. Vastaa! Millä jalalla?! Sinun pitää vastata!
Anisja. (itsekseen.) Suututtaa jo. No, vasemmalla. Tuletko jo sisään, vai?!
Nikita. No niin!
Anisja. Katsohan, kuka tuvassa on.