Ja sunnuntaina tuli kolme heistä räätälin luo. Hän alkoi heille lukea.
Viisi lukua Mateuksesta luettuaan he alkoivat keskustella. Kaikki kuuntelivat, mutta ainoastaan Ivan Tshujev otti luetun onkeensa, ja otti siihen määrään, että alkoi kaikessa elää Jumalan tahdon mukaisesti. Ja kaikki hänen kotolaisensa elivät samalla tavalla. Liikamaasta hän luopui, ja otti ainoastaan osuutensa.
Ja muut alkoivat käydä räätälin ja Ivanin luona, ymmärsivät asian, heittivät tupakoimisen, juomisen, kiroilemisen, ja rupesivat toinen toistaan auttamaan. He jättivät pois myös kirkonkäynnin ja veivät papille takaisin jumalankuvat. Sellaisia taloja oli 17, kaikkiaan 65 henkeä. Ja pappi säikähti ja kanteli arhiereille. Arhierei mietti asiaa, ja päätti lähettää kylään arhimandriitti Misailin, entisen uskonnonopettajan lyseosta.
XIX.
Arhierei istutti Misailin viereensä ja alkoi tälle kertoa kuulumisia hiippakunnastaan.
— Tuo kaikki johtuu henkisestä heikkoudesta ja tietämättömyydestä. Sinä olet oppinut mies, sinuun luotan. Matkusta sinne, kutsu kansa kokoon ja selitä heille asiat.
— Jos Herra tahtoo, olen tekevä voitavani, — sanoi isä Misail. Hän oli tästä luottamustoimesta hyvillään. Kaikki, mikä tarjosi hänelle tilaisuutta osottaa uskoansa, oli hänen mieleensä. Vakuuttaessaan uskonasioista muille hän tuli voimakkaimmin kaikista vakuuttaneeksi itseään.
— Koeta parastasi, olen hyvin huolissani tästä laitumestani, — sanoi arhierei, kiirehtimättä ottaen vastaan valkoisilla, turpeilla käsillään teelasin, jonka hänelle palvelija tarjosi.
— Miksi tuot vain tätä yhtä hilloa, tuo sitä toistakin, — sanoi hän palvelijalle. — Hyvin, hyvin huolestuttavaa, — jatkoi hän puhettaan Misailille.
Misail otti ilolla vastaan tilaisuuden. Mutta ollen varoja vailla hän pyysi rahaa matkakustannuksiin, ja peläten raa'an kansan vastarintaa, pyysi vielä kuvernöörin toimenpidettä siihen suuntaan, että paikallinen poliisivoima antaisi tarpeen tullen avustusta.