Sisäpuolisesta tarkastuksesta kävi ilmi, että.
1) Pääkallon nahka helposti irtautuu pääkallon luista, eikä verenvuotoja ole missään huomattu. 2) Pääkallon luut ovat keskinkertaisen paksuja ja kokonaisina. 3) Kovan aivokalvon päällä on kaksi noin 4 tuuman suuruista värillistä täplää, ja kalvo itse on väriltään vaalean himmeä j. n. e. vielä 13 kohtaa.
Sitten seurasi vierasmiesten nimet, allekirjoitukset ja lääkärin päätelmä, josta kävi ilmi, että ruumiin avauksessa löydetyt ja pöytäkirjaan otetut muutokset mahassa ja osaksi suolissa ja munuaisissa tekevät sangen todenmukaiseksi sen otaksumisen, että Smelkofin kuolema oli seuraus myrkytyksestä ja että myrkky oli joutunut hänen mahaansa yhdessä viinin kanssa. Vaikea on sanoa päättäen muutoksista mahassa ja suolissa mitä lajia myrkkyä mahaan oli joutunut; mutta että myrkky oli joutunut mahaan viinin kanssa, saattoi päättää siitä, että Smelkofin mahassa oli paljon viiniä.
—Näkyypä olleen kova juomaan,—sanoi taas kauppias heräten.
Tämä pöytäkirjan lukeminen, joka kesti noin tunnin, ei kuitenkaan tyydyttänyt syyttäjän apulaista. Kun lukeminen oli päättynyt, kääntyi puheenjohtaja hänen puoleensa:
—Arvelen, että on tarpeetonta lukea asiakirjoja, jotka koskevat sisälmyksien tarkastusta.
—Minä puolestani pyytäisin, että ne luettaisiin, sanoi syyttäjän apulainen ankarasti, katsomatta puheenjohtajaan, hiukan vaan kyljittäin kohoten ja antaen äänestänsä tuntua, että hänen vaatimuksensa perustui hänen oikeuteensa ja ettei hän tästä oikeudestansa tule luopumaan, ja että kieltäminen tulee antamaan aihetta kassatsiooniin ylioikeudessa.
Suuripartainen mahakatarria sairastava oikeudenjäsen hyvänluontoisine alaspäin riippuvine silmillensä, tuntien itsensä hyvin heikontuneeksi, kääntyi puheenjohtajan puoleen.
—Mitä siitä lukemisesta? Venyy vaan pitemmälle. Nuo uudet luudat eivät lakase puhtaammin, vaan hitaammin.
Jäsen kultaisissa silmälaseissa ei virkkanut mitään, katsoi vaan synkästi ja päättäväisesti eteensä, odottamatta elämältä yhtä vähän kuin vaimoltaan mitään hyvää.