[163] Mennander Strickerille 31. p. toukok. 1767, Tilasille 12. p. marrask. 1762. Tukholman kunink. kirjasto. Bilmark, Praecipuae oaussae defectuum, quibus laborat historia Fennica, 1764.
[164] "Mitäpä on tehtävä suurilla kirjastoilla ja kokoelmilla julkisissa paikoissa? Ne vaativat suuria rahoja ostoksiin; ne vaativat suuria huoneita ja saleja, että sinne vieritettäisi kasottain kirjoja ja kirjastonhoitajain tulee näön vuoksi niitä hoitaa. Hänellä on joko palkkaa tahi ansiota siitä, että hän säilyttää avaimia ja mielensä mukaan näyttelee kirjaa tahi käsikirjoitusta, joka hänen mielestään on omituinen". Tilas Lidénille 11. p. lokak. 1764. Upsalan yliopiston kirjasto j.n.e.
[165] "Valtioarkistossa on useita kirjoja, joissa on kaupunkien oikeuksia, mutta ne ovat tuskin enää saatavissa, sillä v. Stiernman, joka nyt on viimeisillään. ei ole koskaan laskenut ketään ihmistä niitä katsomaan — — — Tämä sekä muut asiakirjat ovat niin paperien sekaan haudattuja, että niitä tuskin saa v. Stiernmanin eläessä". Gahm Lidénille 6. p. helmik. 1765. Upsalan yliop. kirjasto.
[166] Diplomatarium Suecanum I, Tukholma 1829, siv. XX.
[167] Tähän edelliseen seikkaan viitataan väitöskirjan "De urbe Uloa" esipuheessa, josta vuonna 1737 ilmestyi ensi osa Scarinin presidiolla.
[168] Aurora seuran perustuksesta katso G. Castrén, Sällskapet Aurora, Förhandlingar och uppsatser, Skrifter utgifva af Svenska Litteratursällskapet i Finland XLVII, siv. 143 ja seur. Seuran perustamisessa jo esiintyi kaksinainen tehtävä, joka sille oli omituinen.
[169] Sällskapet Auroras almänna lag, Esipuhe sekä 1:nen määräys § 2 ja 3. Helsingin yliopiston kirjasto.
[170] Pöytäkirja 25. p. elokuuta 1770 pidetystä Aurora seuran kokouksesta. Helsingin yliopiston kirjasto.
[171] Kirjeessä Nyerupille 27. p. elok. 1801 Porthan itse huomauttaa, että etenkin hänen aikanaan Suomen historiaa koskevat asiat olivat vallalla lehdissä. Bref till samtida, siv. 260.
[172] Porthanin kertomus siitä revisioonitilaisuudessa, liitetty konsistoorion pöytäkirjaan 18. p. maalisk. 1777.