Nimismiehen rouva (kahvia juoden). Voi, hyvä maisteri! Lukekaa vielä tuo värssy. Minä en kuullut oikein.
Apulainen. "Sä oikeutes tietää tahdot, nainen? (Ruustinna tulee ja sisäpiika menee.) Rakasta, kärsi, ahkeroitse vainen".
Nimismiehen rouva. Se minun täytyy oppia ulkoa Eveliinalle ja Hilmalle. Sinun oikeutesi sinä tahdot tietää, sinä nainen? Rakasta sinä ja, ja…
Kauppamiehen rouva (pilkaten). Ja kärsi!
Nimismiehen rouva. — ja kärsi! Niin… ja… ja…
Pastorin rouva (suuttuen). Ja tee työtä!
Nimismiehen rouva. — ja tee työtä! Niin, rakasta sinä, nainen, ja kärsi sinä ja tee työtä niin paljon kuin jaksat. Tahtooko maisteri nyt olla hyvä ja jatkaa, sillä nyt minä sen osaan.
Apulainen. "Nämä kalliit oikeudet…"
Nimismiehen rouva. Sinun oikeutesi sinä tahdot tietää, sinä nainen? Rakasta sinä ja kärsi ja tee työtä niin paljon kuin suinkin jaksat.
Apulainen (pahalla tuulella, lukee). "Nämä kalliit oikeudet, kuulijani, joissa siveellisesti nöyrä, todellisesti naisellinen nainen löytää kaikki, mitä hän tämän maan päällä toivoa voi, — miten hoitaakaan nykyajan nainen näitä oikeuksia? Maailman läpi käy kova huuto. Davidin jumalallinen runoharppu ei miellytä nykyaikaa. Kirjalliset posetiivinsoittajat tunkeutuvat kaikkialle…"