Esa. Mutt kyll tee ottaa piru, jos äjjää tullee ulloos!
Sakki (tulee vanhasta pirtistä, seisoo hetken aikaa portailla katsellen nuorten melua. Lyö vihdoin kovasti sauvallaan lattiaan.) Äh! Pääsetteko ulloos siält. — — Mitä teette te siäll? kirotut penikat — Jaa-ah — korjakkaa luunne vaa siält koht. —
(Nuoriso rientää ulos veräjästä, jonka ukko sitte sulkee heidän jälkeensä.) (Esalle ja Tiltalle.)
Kuka teill o antanu luva vettää tänn koko kylä karjaa — häh? —
Esa. Ei se mee vikame ollu.
Tilta (tiuskasee.) Ei sunkaa se siit se pahemmaks tullu. —
Sakki. Oleks jo lypsäny?
Tilta (tiuskasee.) Ei lehmät ol viäl kotiikaa tullu — muutko yks.
(Ottaa kiulun ja menee kiivaasti vanhaan pirttiin.)
Sakki (herittää sauvallaaan maantielle-päin.) Älkää vanrakko tänn. — Te olette vissii tänä vuann taas unhottann, miss raja käy isoll niitull, viime niititte mu osaltani kolm krinnii. —