Rengit ja tytöt. Hyvästi — hyvästi — kyll me sitt tulemme, ko käsketää. — — — Joko huamenn krykkypaali? — — — Laittakaa vaa viinaa kottii nii paljo, ko mera jaksaa vettää, ett saaraa aika laill juar — — — mutt jättäkää pieni märkä ristiäisiks kanss — hyvästi, hyvästi (menevät nauraen.)
Esa (puoli-ääneen.) Ja maahaspanijaisiks jah. —
Sakki. Ja maahaspaniaisiks — nii. — Ah! älä luul, ett mää nii pia kuale — — — onk sull ovi valmis joh — häh? — jassoo — men ny sitt hakkaamaa hakoi. —
Esa (mutisee.) Parempi olis, ett ajattelisit hakko levittämist ettees tiäll — ko se ett naimist.
Sakki. Pir suus kii. —
(Menee vanhaan pirttiin.)
Esa. Kirottu äjjärahju — ny ne o yhres taas tuall sisäll ja valla se tähre, ett häll o rahhaa — mu tekiss miäll polttaa tua uure pirti ja kaikki krontmänttinäs (menee hakkaamaan hakoja.) Mitä ne ny taas mahtaa siäll keskustell — (hiipii ikkunan alle.) Voi, voi, ko tämä o surkeet — (tulee huokaillen takaisin.) Rahhaa — rahhaa — nii — nii — nii — (hakkaa hakoja.)
Franssi (laulaa ja räyhää ulkopuolella.)
"Jos on nätti neitonen, niin kyll on potra poikanen — Lal-la-la-lal-laaaa, lal-la-la-lal-laa."
(Tulee jotenkin päihtyneenä. Hän on puettuna oikean talonpoikaiskeikarin tavoin, viinapullo taskussa.)