Sakki. Sää — hah-hah-haa. — — Eks jo olekkaa menny Esa?
Esa. Mää tahro estiks tiätää, mihe niit mejjui tarvitaa. —
Sakki. Sää panet ne tonn uure pirti ympärille sanom mää, ja ko mää ole sanonu, ni sää menet — ja koht. — —
Esa. No olkoo sitt uutt pirttii vaste, joka ny o valmis, mutt jos te vaa laitatte tääll jottai muit hullutuksii, niin lährem mää täält koht tiäheeni.
Sakki. Pir vaaris vaa Esa, hah-hah-haa.
(Esa ottaa kirveen ja lähtee.)
Franssi. Eno nauraa, mutt mää ole vihane — ja pirä Esa kanss yht puolt. —
Sakki. Senki penikat — pääseks sää siit pia kyllää käskemää. —
Franssi. No — mene kyll, ko mää vaa estiks saa yhre ryypy.
Sakki. Ei. —