"En ole tullut katselleeksi häntä", nuorukainen sanoi yhä neuvottomampana.
"Sinä valehtelet, poikani, olet päinvastoin katsellut häntä hyvin tarkkaan. Muuten nykyajan nuoret miehet olisivat aivan erilaisia kuin minun aikanani, jota en voi uskoa."
"No hyvä! Se on totta, yhdentekevää kuka sen tietää!" nuorukainen huudahti äänellä, joka ilmaisi tyytymättömyyttä ja ujoutta, "niin, minä olen katsellut tuota doña Hermosaa, kuten te nimitätte häntä, ja hän on mielestäni hyvin kaunis: oletteko nyt tyytyväinen?"
"Melkein; ja siinäkö koko vaikutus, minkä tuon ihastuttavan olennon näkeminen on tehnyt sinuun?"
"En ole velvollinen vastaamaan siihen kysymykseen, isä; se on uusi kysymys."
"Se on totta; tiedän muuten vastauksesi edeltäkäsin, jonka tähden vapautan sinut vastaamasta siihen."'
Nuori mies painoi päänsä alas välttääkseen Tiikerikissan tutkivaa katsetta.
"Palatkaamme nyt", hän jatkoi hetken vaitiolon jälkeen, "selitykseemme."
"Sinä olet kiittämätön lurjus, joka et tahdo mitään käsittää; etkö ole ymmärtänyt, että minä koko tässä asiassa olen toiminut vain sinun hyväksesi?"
Kivisydän vavahti hämmästyksestä.