— Minä aavistan sen, rouvani.
— Hyvä on, tyttöseni… ja se ei tunnu teistä… liian ikävältä?
— Oh! rouvani, se on kahdeksas avioero, jonka minä saan aikaan, minä olen siihen tottunut.
— Mainiota. Paljonko teiltä menee aikaa onnistumiseen?
— Oh! rouvani, se riippuu kokonaan herran temperamentista. Sitten kun saan olla viisi minuuttia herran kanssa kahden kesken, niin minä annan tarkan vastauksen rouvalle.
— Te saatte nähdä hänet heti paikalla, lapseni. Mutta minä ilmoitan teille etukäteen että hän ei ole kaunis.
— Se ei merkitse minulle mitään, rouvani. Minä olen eroittanut jo hyvin rumiakin. Mutta minä kysyisin rouvalta, oletteko selvillä parfyymistä?
— Kyllä, hyvä Roseni — mieheni rakastajatar käyttää verveineä.
— Sitä parempi, rouvani, minä pidän kovin sen tuoksusta! Voiko rouva sanoa minulle myöskin, käyttääkö herran rakastajatar silkkisiä alusvaatteita?
— Ei, lapseni, hän käyttää pitseillä varustettuja liinaisia.