— Minä möin sen 25,000 frangista ja olen valmis ostamaan sen takaisin 18,000 frangista, kunhan vain laillisten määräysten mukaisesti ilmoitatte, miten te olette sen saanut.
Tällä kertaa täytyi hra Lantinin istahtaa herpoutuneena kummastuksesta. Sitten vasta voi hän puhua.
— Mutta .... mutta, tutkikaahan sitä tarkkaan, hra kauppias; minä olen näet tähän saakka pitänyt sitä vääränä korukaluna.
— Tahdotteko olla hyvä ja ilmoittaa minulle nimenne, arvoisa herra? kysyi jalokivikauppias.
— Mielelläni. Nimeni on Lantin, virkamies sisäasiain ministeristössä, ja osoitteeni on katu Martyrs n:o 16.
Kauppias avasi kirjansa, etsi niistä jonkun aikaa ja sanoi.
— Kaulakoriste on todellakin lähetetty rva Lantinin osoitteella Martyrs-katu n:o 16 heinäkuun 20 p. 1876.
Sitten katsoivat miehet toisiansa silmiin, virkamies aivan ällistyneenä ja kultaseppä vainuten varkautta.
— Tahdotteko uskoa koristeen minulle ainoastaan 24:ksi tunniksi, sanoi kauppias; minä annan teille siitä todistuksen.
— Tietysti; miksi en, sopersi hra Lantin.