Punaisena, vakavana ja järkähtämättömänä sanoi Lantin:
— Minä tuon nekin teille hetipaikalla.
Ja hän otti ajurin käydäksensä noutamassa ne.
Aamiaista ei hän ollut syönyt vielä sittenkään, kun hän tuntia myöhemmin palasi takaisin kultasepän luo. Esine esineeltä he sitten yhdessä tutkivat niitä arvostellen kunkin erikseen. Melkein kaikki olivat ostetutkin häneltä.
Nyttemmin alkoi Lantin jo kinastella arvioimisista, kiukustui, vaati saada nähdä kirjat ja puhui sitä kovemmin, mitä suuremmaksi summa kohosi.
Suuret korvarenkaat jalokiviensä kanssa arvioitiin 20,000, rannerenkaat 35,000, rintaneulat, sormukset ja medaljongit 16,000, eräs koristus viheriäin smaragdien ja safiirein kanssa 14,000 frangiksi; eräs yksinäinen jalokivi, joka kultakäädystä voitiin ripustaa kaulaan, nousi 40,000 frangiin. Kaikki koristukset yhteensä arvioitiin 196,000 frangiin.
Lopuksi selitti kultaseppä leikillisen hyväntahtoisesti:
— Ne ovat erään henkilön lahjoittamia, joka käytti kaiken omaisuutensa jalokiviin.
— Onhan se yhtä hyvä tapa käyttää rahansa kuin muutkin, arveli Lantin.
Ennen poislähtöänsä sopi hän ostajan kanssa, että hän saisi toisen kultasepän kanssa toimittaa vasta-arvioimisen samoista koristeistansa.