»Ei», sanoi hän. »En tahdo mennä pitemmälle tässä paikassa. En halua. Antakaa minun palata. Minun täytyy kutsua opetuslapsia ja toimittaa paljon.»
Jordanin kasvojen täysikuu ilmaisi epäuskoista hämmästystä, joka muuttui kiukuksi. »Mitä?» huusi hän.
Hän piti pelottavan tauon tuon mitä-sanan jälkeen ja sanoi sitten hyvin nopeasti: »Ei mitään temppuja täällä, mokomakin vanha höperö.» Äkillisellä liikkeellä hänen tavaton, raaka, punainen kätensä tarttui Sargonin käsivarteen. Hänen ohuet huulensa kapenivat, niin että hampaat näkyivät, hänen silmänsä näyttivät pyrkivän ulos päästä. Hän tarttui Sargonia käsivarteen ei pitääkseen häntä kiinni, vaan puristaakseen, ja hän kaivoi kyntensä lihaksen ja luun väliin, niin että Sargon jäi tuijottamaan häneen laajentunein silmäterin ja päästi vaistomaisen, terävän tuskanhuudon.
Ote lieveni terävän tuskallisesta vain epämiellyttäväksi, ja suuret kasvot laskeutuivat Sargonin tasalle. Kävi selville, että hra Jordan oli virkistänyt itseään juustolla ja kaakaolla. »Älkää yrittäkö uudelleen, te vanha hupsu! Älkää, saamari soikoon, yrittäkö uudelleen. Olipa se mitä hyvänsä, niin älkää yrittäkö toista kertaa täällä! Olette kylliksi järjissänne ymmärtääksenne, mitä minä sanon. Kuuletteko? Teidän on tehtävä juuri niinkuin täällä sanotaan. Juuri niinkuin sanotaan. Teidän on parasta olla yrittämättä vehkeillä, ja sitä estääkseni minäkin teen parhaani. Mutta jos yritätte temppuilla, niin Jumala teitä auttakoon!»
Ja hän puristi taas käsivartta.
Siniset silmät näyttivät myöntyvän.
»Ja nyt eteenpäin, peeveli vieköön!» sanoi hra Jordan.
Alakuloinen, ällistynyt, mutta ei vielä kokonaan surkea Sargon vietiin kosteaan ja siivottomaan kylpyhuoneeseen, jossa rikkinäinen tuoli, vesilammikot, veden räiskeet seinillä ja eräät rypistyneet pyyhinliinat nurkissa osoittivat, että täällä oli äsken tapahtunut ottelu. Siellä hänet pantiin riisuutumaan ja ottamaan haalea kylpy, kuivattiin pyyhkeellä, jota jo oli käytetty, pistettiin harmaaseen yöpaitaan, joka oli puhtaudeltaan epäilyttävä, harmaaseen, karkeaan aamunuttuun, joka varmasti ei ollut puhdas, sai jalkaansa pari numeroa liian suuret tohvelit. Näin varustettuna vei hänet hra Jordan, jonka nopea tottelevaisuus oli saanut hiukan lauhtumaan, siihen huoneeseen, jossa Sargonin oli vietettävä yö.
Heitä vastaan tuli punanaamainen mies, jonka kulmakarvat olivat hyvin vaaleat.
»Tämä on hra Higgs», sanoi Jordan.