Siihen aikaan kävi karjankierros näillä main yhteistyön merkeissä. Eri kartanot, joiden karja laillisesti merkittynä omistajan polttomerkillä kävi vain luonnollisten rajojen rajoittamalla yleisellä laitumella, olivat karjankierroksessa edustettuina omistamainsa eläinten lukumäärän mukaan. Ratsastajajoukko, jonka jokaisella jäsenellä oli kolme tai viisi hevosta, tarkasti yhden kierrokseen kuuluvista laitumista kerrallaan. Joukkue kerääntyi keskelle laidunta hajaantuen sitten eri suuntiin niin etäälle kuin laidunta riitti, eritellen ja merkiten jokaisen yksityisen eläimen isännältään saamiensa ohjeiden mukaan. Sitten kierros siirtyi toiselle laitumelle, kunnes työ oli suoritettu. Jokaisen kartanon isäntä tai päällysmies johti kierrosta sen liikkuessa hänen kartanonsa mailla, siirtyen sitten ratsastajien riviin ja luovuttaen johdon seuraavalle. Taitamattomia, haluttomia tai epärehellisiä miehiä ei kierroksessa voitu käyttää, ja siksi jokainen karjakartanon isäntä lähettikin parhaat miehensä tehtävään. Tehdäkseen kunnolla työnsä karjankierroksessa täytyi miehen sanan parhaimmassa merkityksessä olla mies.
Onnettomuustapaukset eivät olleet harvinaisia karjankierroksen aikana. Milloin sai hevonen surmansa, milloin kannettiin mies taittunein jäsenin tai murskaantunein päin kotikartanoon saamaan hoitoa, milloin saatettiin uljas ratsastaja, joka aamulla hilpeänä oli lähtenyt päivän työhön, illan hämärässä hiljaiseen lepopaikkaan odottamaan viimeisen kierroksen aamua, joka kokoaa meidät kaikki suurimman isännän luo.
Päivän toisensa jälkeen ratsasti Patches näiden voimakkaiden miesten mukana, valloittaen vähitellen itselleen paikan heidän joukossaan. Phil huomasi, että nämä ensiksi pakottivat hänet näyttämään, mihin kelpasi, ja että he yhtä pian kuin Curly aikoinaan saivat oppia, että oli raja, jonka yli heidän ei ollut hyvä mennä.
Nick Cambert, joka samaten kuin hänen ainoa miehensä Yavapai Joekin otti osaa kierrokseen, vältti huolellisesti Patchesia. Mutta Patchesin osoittama ystävällisyys Yavapai Joeta kohtaan ei suinkaan ollut omiaan vähentämään häntä koskevia keskusteluja ja arveluja. Kierros oli parhaiksi ehtinyt Pata-Koukku-S:n maille, kun sattui tapahtuma, joka yhä lisäsi sitä mielenkiintoa, jota uusi ratsastaja tovereissaan herätti.
Karjaa kierrettiin laitumelle lähellä Risti-Kolmio-Kartanon aitaa. Phil ja Curly olivat juuri tarkastamassa joitakin Risti-Kolmion härkiä, kun laumaa vartioivat ratsastajat äkkiä näkivät heidän erottavan karjasta yhdeksänkuukautisen vasikan ja ajavan sen aitaukseen merkitsemättömien eläinten joukkoon.
Nyt tiesi jokainen, mitä tulisi tapahtumaan.
Kukaan ei virkkanut sanaakaan, ennen kuin merkitsemättömät vasikat oli ajettu aitaukseen. Phil jutteli hetkisen Jim Reidin kanssa ja ratsasti sitten Nick Cambertin luo, joka istui satulassaan hiukan etäämpänä. Risti-Kolmion päällysmiehen sävy oli varsin naseva. »Saanko vaivata teitä kumoamaan polttomerkkinne tuossa Risti-Kolmion vasikassa, Nick.»
Tailholt Mountainin isäntä ei hetkeäkään teeskennellyt ymmärtämättömyyttä. »Sitä minä, piru soikoon, en tee», hän vastasi karkeasti. »Minä en kasvata vasikoita Bill Baldwinille, ja tiedän, mitä puhun. Tuo on Neljä-Viiva-M:n vasikka, ja minä itse merkitsin sen Hevosuittamolla, ennen kuin se oli jättänyt lehmän. Muutamien teidän miestenne kädessä polttorauta onkin liian löyhässä, herra Villihevos-Phil.»
Silmänräpäyksen Phil katsoi mieheen Jim Reidin ratsastaessa lähemmäksi ja muiden pidättäessä henkeään jännityksestä. Irroittamatta katsettaan Nickistä virkahti Phil jäntevästi:
»Tulkaa tänne, Patches.»