Patches vastasi empien: »Luulisin tulevani toimeen näillä, herra
Baldwin.»
»Mutta täytyyhän teidän saada tavaranne — arkkunne tai korinne — tai mitä teillä on», vastasi Rovasti.
»Minulla ei ole mitään Prescottissa», sanoi muukalainen hitaasti.
»Eikö ole? No, te tarvitsette yhtäkaikki vaatteita», väitti Rovasti.
»Luulen tosiaan toistaiseksi tulevani toimeen näillä», oli Patchesin itsepäinen vastaus.
Rovasti mietti hetkisen; sitten hän virkkoi mutkattoman avomielisenä, mutta ei lainkaan epäystävällisesti: »Kuulkaahan, nuori mies, ette suinkaan pelkää mennä Prescottiin, vai mitä?»
Patches nauroi. »En lainkaan. Ei se sitä ole. Minun pitänee kertoa teille, kuinka asia on. Nämä vaatteet ovat ainoat, jotka omistan, eikä minulla ole senttiäkään, millä ostaisin uusia.»
Rovasti nauroi. »Vai siitä kenkä puristi. Ajattelin, että kenties tahdoitte pysyä poissa sheriffin ulottuvilta. Jos teillä ei ole muuta syytä, niin saatte yhtäkaikki tulla huomenna kanssani kaupunkiin ja me hankimme teille, mitä tarvitsette. Pidätän sen palkastanne siksi, kunnes saatte sen maksuun.» Ja ikäänkuin asia olisi sovittu, hän kääntyi takaisin taloon päin lisäten: »Phil näyttää teille makuusijanne.»
Kun päällysmies oli näyttänyt uudelle miehelle hänen makuupaikkansa, kysyi hän kuin ohimennen: »Kai löysitte hanhikartanolle viime yönä, vai kuinka?»
Patches epäröi ja vastasi sitten hitaasti: »En etsinytkään sitä, herra
Acton.»