»Pysähdyimme katsomaan, kuinka niiden laita oli, ja poltimme yhteen vasikkaan teidän merkkinne», sanoi Shorty Myers.

»Kiitoksia paljon, pojat», vastasi Rovasti, sitten hän jatkoi tavalliseen leikkisään tapaansa: »Poltittekohan siihen vain oikean merkin?»

»Emme sentään kaikki ole Tailholt Mountainin palveluksessa», vastasi toinen ratsastaja, Bert Wilson, ympärillä istuvien nauraessa Rovastin kysymykselle.

Wilsonin puhuessa huomasi Patches hämmästyksekseen naurun kaikkoavan äsken niin hilpeiltä kasvoilta ja miesten luovan toisiinsa merkitseviä katseita.

»Onko kukaan sattunut näkemään mitään viime aikoina?» kysyi Rovasti tyynesti.

Hänen kysymystään seurasi hetken hiljaisuus vieraiden katsoessa kysyvästi Patchesista Rovastiin ja sitten Philiin. Phil osoitti hyväksyvästi hymyilemällä luottavansa muukalaiseen, ja Shorty jatkoi: »Löysimme pari vastamerkittyä vasikkaa, joilla viime viikolla ei näyttänyt olevan lainkaan emää, ja Bud Stillwell sanoo, ettei D. I:n naapuruudessa ole kaikki niin kuin olla pitäisi.»

Jälleen seurasi hiljaisuus. Patchesista se tuntui myrskyä ennustavalta. Hän oli huomannut vieraiden kysyvät katseet ja Philin äänettömän vastauksen, mutta hän ei voinut käsittää, mistä oli kysymys. Hän saattoi vain itsekseen ihmetellä ja odottaa, sillä vaistomaisesti hän tunsi, ettei hänen pitänyt ottaa osaa keskusteluun. Hänestä tuntui, että nämä voimakkaat miehet, jotka niin hyväntahtoisesti olivat ottaneet hänet seuraansa, kernaammin näkivät hänen pysyvän heidän piirinsä ulkopuolella, kun oli kysymys heidän ammatistaan.

»No niin, pojat», sanoi Rovasti ikäänkuin haluten lopettaa puheenaiheen, »olen nähnyt täällä monenlaisia miehiä ja monenlaista hommaa, mutta en vielä koskaan ole nähnyt miestä, jonka ei olisi tarvinnut maksaa siitä, mitä on saanut. Kerran miehen on maksettava täysi hinta kaikesta, mitä hän elämässä saa, tahtoipa tai ei.»

»Se laki pitää paikkansa muihinkin kuin karjanhoitajiin nähden, vai mitä, herra Baldwin?» Patches ei ollut enää saattanut pysyä vaiti ja luodessaan katseensa häneen hämmästyivät miehet hänen kasvojensa ilmettä.

Rovasti katsoi suoraan silmiin, joissa kuvastui monia tuskallisia muistoja ja harras pyrkimys. »Siis?»