”Entä vielä?”
”Sitten minä olen ottanut kamarineidin korvarenkaat.”
”Tuo heti kalut tänne”, komensi Ofelia kiivaasti.
”Sitä en voi tehdä, neiti hyvä, minä olen polttanut ne.”
Samassa tuli Eva huoneeseen kantaen kaulassaan korallikoristettaan ja kun Ofelia ihmetellen kysyi, mistä hän oli sen saanut, ei hän tiennyt sen edes poissa olleenkaan. Eikä siinä kyllin. Kun kamarineiti toi silitettyjä vaatteita sisään, oli hänellä korvissaan juuri ne renkaat, jotka Topsy sanoi ottaneensa.
Nyt seurasi taas uusi kuulusteleminen ja ihmetteleminen.
”Mutta miksikä sinä oikeastaan kerroit ottaneesi nuo tavarat?”
”No, kun neiti käski minun tunnustaa, enkä keksinyt mitään muutakaan”, vastasi Topsy viattomasti.
”Mutta tietysti en tahtonut sinua tunnustamaan sellaista, jota et ole tehnytkään”, sanoi Ofelia. ”Onhan sekin valehtelemista.”
”Vai on”, lausui Topsy kummastuneena.