Bergounhoux se pyysi lampun kirjoittaakseen vaimolleen ja lapsilleen. Hänellä oli taskussaan paperilippu ja lyijykynän palanen. Hän valmistihe kirjoittamaan. "Minä kirjoitan näin:
"Me, Gaspard, Pagès, maisteri, Carrory ja Remi, suljettuina louhokseen, kuolemme pian. Minä, Bergounhoux, rukoilen Jumalaa, että hän on lesken turvana ja orpojen lasteni isänä. Minä heille annan siunaukseni. Mitä sinä, Gaspard?"
"Gaspard antaa kaiken omaisuutensa veljensä pojalle Alexille."
"Pagès jättää vaimonsa ja lapsensa Jumalan, pyhän Neitsyen ja yhtiön haltuun."
"Entä sinä, maisteri?"
"Minulla ei ole ketään", sanoi maisteri surullisesti. "Ei kukaan minua itke."
"Entä sinä, Carrory?"
"Minä pyydän", huudahti Carrory, "että myydään minun kastanjani, ennenkuin ne alkavat punertua."
"Paperimme ei ole tyhmyyksiä varten."
"Ei ole tyhmyyksiä."