Mooses tunsi povessaan soman nytkähdyksen, kun kuuli isän ja äidin puhuvan maan kaupasta. Hän hyppäsi vuoteeltaan melkein kimpoamalla ja sanoi: »Minä lähden tänäpäivänä kylään. Illalla satoi nuoskaa ja nyt on suksikeli hyvä.»
— Mihinkä sitten? virkkoi äiti.
— Saunajärvelle, enon kotiin.
— Hupsista pussiin ja pussin suu auki! Sinä nyt pyhimmän päivän aikana enemmän kuin viiden penikulman päähän!
— Nyt on täyden kuun aika, ei nyt yö haittaa, otan palasen evästä mukaan. Huomen-aamuna näillä ajoin olen Saunajärvellä.
— Hyvä kun Siuruaan pääsisit nämä kolme penikulmaa tänä päivänä. Ja onhan tuo meno siinäkin.
— Siuruassa katson vasta eväspussiini. Sinne pyyhäisen ihan taakseni katsomatta.
— Somahan noista olisi sentään kuulla, myönsi emäntä. Ennenhän nuo pääsiäisen aikaan ovat täällä käyneet, mutta viime keväänä eivät käyneet pääsiäisenkään aikana.
Mooses koppelehti kenkiä jalkaansa, haki pyhävaatteensa ja sanoi: »Toimittakaahan minulle aamiaista, vaikkapa pyöräytätte talkkunaa ja leipäpalasen väliin voita ja lihapalasen evääkseni, niin minä lähden enkä ole yhden virstan selässä monta minuuttia.»
Äiti rupesi touhuamaan Moosekselle aamiaista ja lauhkeamielisenä puheli: