Vappu: "Toivossahan se köyhä elää, pelossa rikas kuolee."
Kerttu: "Niin, tästä on päästy, mutta ei työ tekijältä lopu. Nyt sitä pitäisi tuota asuinrehtoa ruveta sulaksi laittamaan."
Auno: "Sehän se olisi, mutta, mutta…"
Sanna: "Taitaa mahti käydä vähäksi uunin teossa."
Auno: "Mutta kiven nosto nyt on ennenkuin maan routii. Tuossa minä tiedän, tuossa järven toisella puolen aivan veden kielellä semmoisen syrjälouhen, siitä saa vaikka minkälaisia liuskoja. Siihen on meidän käyminen käsiksi ennenkuin kerkeää routia aivan jalkapuuhun. Kyllä niitä siitä yhdeksi uuniksi heti lähtee. Ja kun tuossa järvessä joutuu jää kantavaksi, niin noilla kelkoilla suokaisemme rantaan."
Sanna: "Mutta pitää olla hevoiset kengässä, muutoin hampaansa särkevät, kun turvalleen lankeilevat nilpulla."
Vappu: "Eipään kengittä! Ei liene liiaksi sukatkaan, kun pitkittänee tuota ilmaa."
Katri: "Mutta kukas uunintekijäksi? Siinä se taitaa tulla ällä eteen."
Kerttu: "Ompa hätäkin. Otetaan Koivukankaan ukko mestariksi. Se on pappilaankin muurannut aikoinaan."
Sanna: "Mitä siitä on homekoppolista enää taikaa, vanha kakaraan kaatuva laho. Kyllä siitä nähden pysyvät kehikot kylmillään ijankaikkisesti."