Kerttu peitti silmänsä käsillään ja painoi päänsä mäntyä vasten, ja alkoi lukea:
"Kukko kuuroo, kana lientä lämmittää. Kukko kuuroo, kana lientä lämmittää, menkää piiloon, menkää piiloon. Kukko kuuroo, kana lientä lämmittää…"
Kerttu lähti hakemaan rannan kivien takaa.
Mutta kun toiset huomasivat että Kerttu kulkeutui kauemmas rannalle, silloin ison kiven takaa usahtivat ja kuni säikähtynyt riekkoparvi alastomina juosta pölistivät mäntyyn sylkemään.
Kerttu tuli noloissaan.
— "En minä uskonut, että te niin likellä olitte. Kun semmoinen kopina kuului, luulin teidän edemmäksi menevän."
Auno: "Mepä arvasimme, että likeltä se ei osaa hakea… Ruvetaankos uudestaan?"
Kerttu: "Ruvetaan talosille! Täällä rannalla on lehmiä."
Sanna: "Täällä järlvessä on parempia…"
Auno: "Tässä on hyviä. Katsoppa tuota Kyyttöä, minkälainen on."