Kätes rinnallein pane, kultani, näin: —
Oi, kuuletko jyskettä syämessäin?
Siell' ilkeä puumies puuhaa, oi,
Hän ruumisarkkua nikkaroi.
Yöt, päivät hän takoo ja kalkuttaa;
En aikoihin enää mä unta saa.
Oi, kiirehtisitte, mestari vaan,
Niin pääsisin joutuin nukkumaan!
4.
Vuoret, linnat katsoo tuolta
Reinin tyyneen kalvohon;
Purress' istun ilman huolta
Säihkekehäss' auringon.
Vaiti katson väikevesiin,
Kisaa aaltoin kirmaavain;
Hiljaa tunteet pyrkii esiin,
Jotka kätkin rintahain.
Viehtäin viittoo laineen läike
Syvyyteen mua loistollaan;
Mut sun tunnen, — päällä väike,
Alla yö ja kuolo vaan.
Päällä viehkeet, oikut alla,
Niin on lemmitylläkin!
Hänkin mielell' armahalla
Hymyy suin niin suloisin.
5.
Ensin jouduin tuskaan aivan,
Ei, en kestä haaveksuin;
Ja ma sentään kestin vaivan, —
Mut äl' liioin kysy: kuin?
6.