Niin, kirkasta on, se on vuoden pimeimmän yön kirkkautta. Otava palaa kuin kirkon joulukynttilät. Mutta — kuka hiihtää tuolla yli riihipellon? Yksinäinen mies. Isä, Paavo, se on Tapani!
PAAVO
Tapani! Ei meidän kynnyksen yli, ei!
ISÄNTÄ
(on noussut):
Paavo, kuinka lieneekin, mutta nyt on joulu. Ja — ihmisille hyvä tahto.
Emme me ole toisten tuomareita.
PAAVO
Isä, ethän tarkota totta? Et saa tarkottaa!
ISÄNTÄ
Tarkotan. »Älkää tuomitko», sanoo Herra »ettei…»