AGNES (antaa taas). Täss' on myssy, jossa hän uhrikastehensa sai!
NAINEN. Näiden luulen riittävän; kaappi myös jo tyhjä on. Kun nyt pääsis pakohon! Rappusilla puen raukan; sitten pakoon eestä haukan!
(Poistuu.)
AGNES (taistelee sisällisesti; vihdoin kysyy hän). Voiko taivaan Jumala multa vielä vaatia?
BRAND. Annoitko sa vapahasti aina viime riepuun asti?
AGNES. En.
BRAND.
On turha uhris tää.
Herra vaatii enempää.
(Aikoo mennä.)
AGNES (on vaiti, kunnes Brand on tullut ovelle; silloin hän huudahtaa).
Brand!
BRAND.
No nyt?