TALONPOIKA (hiljaa).
Hiis vieköön hullut, hurjapäät!
POIKA (puoleksi itkien). Pois käänny, taatto kultainen, tuolt' uhkaa ilma ukkosen.
BRAND (pysähtyy ja lähestyy jälleen). Mies, kuule, äsken sanoithan, sun tyttös päässä lahdelman par'aikaa vuottaa kuolemaa; vaan häntä kuolo kammottaa, jollei hän sua nähdä saa.
TALONPOIKA.
Niin, Jumal'auta, viesti ties.
BRAND.
Sait tähän päivään aikaa, mies?
TALONPOIKA.
Niin sain.
BRAND.
Et muuta?
TALONPOIKA.
En.
BRAND.
No, siis?