TALONPOIKA. Mut se ol' ennen muinoisin, kun nähtiin moni ihme, taika; vaan nyt on meillä toinen aika.
BRAND. Noin et käy tietä elämän; et tunne Luojaas, ei sua hän.
TALONPOIKA.
Oot kova mies.
POIKA (vetää isäänsä käsivarresta).
Pois isä, hoi!
TALONPOIKA.
Niin, niin, vaan hänt' en jättää voi.
BRAND.
Et voi?
TALONPOIKA. Näät sun jos jättäisin nyt yön ja usvan vaaroihin ja kylällä kun kerrottais, ett' oltiin me sun seuranais, niin saisin haasteen käräjiin — Jos uppoot suohon, railohon, mä rautoihin saan tuomion.
BRAND.
Sä Luojas tähden kärsit niin.
TALONPOIKA.
Hiis muiden tähden kärsi tässä,
on huolta kullai elämässä.
Pois tule!
BRAND.
En.