BOORD BRATTE. Oli ensimmäinen kerta kun taistelin teidän johdollanne, herra; mutta minä huomasin pian, että helppo on voittaa, kun teidän kaltaisenne päällikkö ratsastaa sotarivin etupäässä. Paha vaan, että surmasimme niin monta ja ajoimme toiset niin kauvas; nyt, pelkään minä, kuluu pitkä aika, ennenkuin uudestaan uskaltavat käydä meitä vastaan.
SKULE KUNINGAS. Odottakaamme kevääsen, niin kohtaamme heidät taasen.
Nyt istuu Knuutti jaarli pelastuneitten kanssa Tunsbergin vuorella, ja
Arnbjörn Juhonpoika kokoaa miehiä idästä päin Vikenissä; kun he pitävät
itsensä kylläksi väkevinä, antavat varmaankin itsestänsä tietoja.
BOORD BRATTE. He eivät uskalla, suuren miestapon jälkeen Lookan luona.
SKULE KUNINGAS. No, saakaamme sitte heidät viekkaudella ulos.
MONTA ÄÄNTÄ. Niin, niin, — tehkää se, herra!
BOORD BRATTE. Viekkautta on teillä runsaasti, Skule kuningas. Vihollisenne eivät koskaan tiedä mistään, ennenkuin te olette heidän niskoillansa, ja aina te olette siellä, jossa teitä vähemmin varrotaan.
POOL FLIDA. Sen vuoksi Birkebeinit sanovat meitä Kevätketoiksi.
SKULE KUNINGAS. Toiset sanovat Sudenketoiksi; mutta sen minä vannon, että Birkebeinit, kun me tulevalla kertaa kohtaamme toisemme, tunnustavat, että on vaikea nylkeä semmoisia susia.
BOORD BRATTE. Heidän tahdollansa emme kohtaa toisiamme; — saamme käydä jahtia ympäri koko maan.
SKULE KUNINGAS. Niin käymmekin. Ensin karkoitamme heidät Vikenistä ja laskemme maan allemme täällä idässä, sitten keräämme laivoja ja menemme niemen ympäri ja yhä edelleen Nidaroosiin saakka.