SKULE JAARLI. Olkoon se minun huolenani. Viekää kirje, ja käskekää
Jostein kohta purjehtimaan.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Teidän tahtonne on tapahtuva, (menee ulos oikealle ja palaa jälleen hetken päästä.)
NIKOLAUS PIISPA (jaarlille.) Teillä näkyy olevan paljon toimitettavaa.
SKULE JAARLI. Mutta vähän kiitosta.
NIKOLAUS PIISPA. Kuningas on noussut.
(Hookon astuu alaspäin; kaikki miehet nousevat pöydistä.)
HOOKON (piispalle.) Suuresti meitä ilahuttaa, että te olette niin terveenä ja vahvana pysynyt näinä iloisina päivinä.
NIKOLAUS PIISPA. Toisin kuuroin virkistyn, herra kuningas; mutta tuskinpa vaan pitkäksi aikaa. Minä olen maannut sairaana koko pitkän talven.
HOOKON. Niin, niin, — te olette elänyt toimintarikasta elämää, tehnyt monta kuuluisata työtä.
NIKOLAUS PIISPA (ravistaen päätään). Oh, eipä niinkään; mulla on vielä paljon tekemättä, jospa vaan tietäisin, suodaanko aikaa kaikkihin.