Rank. Oh, se kaipaus teiltä kyllä pian haihtuu. Se, joka menee pois, unohtuu pian.
Nora. (katsoo pelollisesti häneen.) Niinkös te luulette?
Rank. Löydetään pian toisia ystäviä, ja niin —
Nora. Kukas löytää toisia ystäviä?
Rank. Sen teette sekä te että Helmer, kun minä olen poissa. Itse oletten jo hyvän matkan sillä tiellä, luullakseni. Mitäs tuolla rouva Lindellä oli asiaa tänne eilen illalla?
Nora. Ahaa — ettehän toki liene mustasukkainen Kristiina-paralle?
Rank. Niinpä olen. Hän on perivä minun sijani tässä talossa. Kun minulle on tullut este, on kenties tää rouva —
Nora. Hist! älkää puhuko niin kovaan; hän on tuolla kamarissa.
Rank. Vai tänään myös? Enkös sitä sanonut!
Nora. Hän on vain täällä pukuani ompelemassa. Herrainen aika, kuinka järjetön te olette! (istahtaa sohvalle.) Olkaa nyt kiltti, tohtori Rank; huomenna saatte nähdä, kuinka kauniisti minä tanssin, ja silloin voitte kuvitella mielessänne, että minä teen sen ainoasti teidän mieliksenne — ja tietysti myös Torvald'ille mieliksi; se on tietty. (ottaa kaikellaista ulos vakasta.) Tohtori Rank; käykääpä tänne näin istumaan, niin näytän teille jotain.