RITA.
Minä! Mitä minä toivoin?
ALLMERS.
Että Eyolfia ei olisi.
RITA.
En sinä ilmoisna ikänä minä ole sitä toivonut! Vaan sitä minä toivoin, että Eyolf ei olisi meidän kahden välissä.
ALLMERS.
No niin, — ei hän enää olekaan.
RITA,
(hiljaa, tuijottaa eteensä).