No, ne sinä tietysti saat ottaa itsellesi.
ASTA,
(hillitysti).
En ota. Vaan lue sinäkin, Alfred, ne. Joskus — sitte toiste —. Nyt minulla ei ole salkun avainta mukanani.
ALLMERS.
Ei tarvitakaan, rakas Asta. Sillä en kuitenkaan lue koskaan äitisi kirjeitä.
ASTA,
(kiinnittää katseensa häneen).
Sitte minä joskus, — jonakin rauhallisena iltahetkenä, kerron sinulle jotakin niistä.