ALLMERS.
Ajatus — Eyolfista, rakas Rita.
RITA,
(pettyneenä, päästää käden).
Oh — Eyolfista!
ALLMERS.
Yhä syvemmällä on pikku Eyolf raukka vallannut sijan minussa. Sen jälkeen kun tuo onnettomuus tapahtui, että hän putosi pöydältä —. Ja varsinkin sitte, kun oli varmaa, että se on auttamaton —
RITA,
(kiihkeästi).
Vaan teethän sinä, Alfred, minkä suinkin voit hänen hyväkseen.