Niin, sillä sinun tulee muistaa, että minä olen vastuunalainen Astasta.
Hänen elämänsä onnesta.
RITA.
Mitä vielä — vastuunalainen! Onhan Asta aikaihminen! Kyllä kai hän siis ymmärtää itse valita, sen uskon.
ALLMERS.
Niin, toivokaamme sitä, Rita.
RITA.
Minä puolestani en luule mitään pahaa Borghejmista.
ALLMERS.
Ei, rakkaani, — enhän minäkään. Päinvastoin. Vaan kuitenkin —