(katsoo katkerasti häneen).

Et, se on totta (nauraa kimakasti). "Samppanjaa sull' oli, vaan koskenut et siihen" — niin kuin on runossa.

(Hän nousee nojatuolista ja kulkee melkeen kuin väsyksissä paneutuen sohvalle puolittain pitkäkseen).

ALLMERS,

(kulkee pitkin lattiaa ja pysähtyy hänen eteensä).

Minä olin niin vaipunut vakaviin ajatuksiin. Minä olin päättänyt, Rita, puhella sinun kanssasi vastaisesta elämästämme. Ja ennen kaikkea Eyolfista.

RITA,

(hymyilee).

Niinhän sinä teitkin, rakas —

ALLMERS.