ROUVA RUMMEL. Ettekö Te tiedä, että se oli hän, jolla oli se ruma juttu?
ROUVA LYNGE. Onko ylioppilas Tönnesenillä ollut jokin ruma juttu?
ROUVA RUMMEL. Ei, herra Jumala, ylioppilashan on hänen serkkunsa, rouva
Lynge. Minä puhun veljestä —
ROUVA HOLT. Siitä tuhlaajapojasta —
ROUVA RUMMEL. Juhanista nimeltään. Hän pakeni Amerikaan.
ROUVA HOLT. Täytyi paeta, voitteko kuvitella.
ROUVA LYNGE. Ja hänellä se oli siis se ruma juttu?
ROUVA RUMMEL. Niin, se oli jotakin tuommoista —; miten sitä nyt nimittäisin? Jotain — tiedättehän — Dinan äidin kanssa. Voi, minä muistan sen kuin eilisen päivän. Juhani Tönnesen palveli siihen aikaan vanhan rouva Bernickin konttorissa; Karsten Bernick oli äsken palannut kotiin Parisista, — ei ollut vielä kihloissa —
ROUVA LYNGE. No niin, mutta tuo ruma juttu?
ROUVA RUMMEL. Niin, näettekös, — sinä talvena oli Möllerin teatteriseurue täällä meillä —