ROUVA HOLT. Ah, miten sinun kahvisi tuoksuu ihanalta, Dina kulta. Kuppi sellaista puolipäiväkahvia —
ROUVA BERNICK (ulkoa puutarhaportailta). Olkaa niin hyvät, arvoisat naiset!
(Neiti Bernick ja Dina ovat sillävälin auttaneet palvelustyttöä tuomaan kahvivehkeitä pöytään. Kaikki naiset asettuvat portaille; he puhelevat ylen ystävällisesti Dinalle. Hetken päästä tulee Dina saliin ja ottaa esille käsityönsä.)
ROUVA BERNICK (ulkoa kahvipöydän äärestä). Dina, etkö sinä sitten tahdokaan —?
DINA. Ei kiitos; minä en tahdo.
(Hän istuutuu ompelemaan. Rouva Bernick ja kolleega vaihtavat
pari sanaa keskenään; hetken päästä tulee kolleega saliin.)
KOLLEEGA RÖRLUND (keksii itselleen jotain asiaa pöydän luo ja sanoo matalalla äänellä). Dina.
DINA. Niin.
KOLLEEGA RÖRLUND. Miksi Te ette tahdo olla tuolla ulkona?
DINA. Kun minä toin kahvin, näin tuosta vieraasta naisesta, että he olivat puhelleet minusta.