Bartek uudisti kysymyksensä.
—Mitä kansaa ne ovat?
—Hitto sen tietäköön!
Kolme kansaa Wojtek tunsi. Keskellä puolalaiset, toisella puolen "moskovalaiset", ja toisella puolen "saksalaiset". Tahtoessaan olla suorapuheisempi kuin tarkka, sanoi hän hetken kuluttua:
—Mitäkö kansaa ranskalaiset ovat? Niin tuota, kuinka sen nyt sinulle selittäisin? Ne ovat kai oikeastaan myöskin jonkinlaisia saksalaisia, mutta vaan paljoa pahempia.
—Sellaisia raukkoja!
Tähän saakka oli Bartekilla ollut yksi ainoa tunne ranskalaisista— selittämättömän pelon tunne. Vasta nyt preussiläinen nostomies tunsi oikein isänmaallisen vastenmielisyyden heitä kohtaan. Kaikissa tapauksissa hän ei vielä ollut ymmärtänyt kaikkea oikein ja kysyi sen tähden uudestaan:
—Mutta silloinhan saksalaiset taistelevat saksalaisia vastaan.
Silloin päätti Wojtek uuden Sookrateen tavoin puhua vertauksilla:
—Eikö kenties sinun koirasi koskaan tappele minun koirani kanssa?