Samassa puhui Glowbicz toiselta puolelta:
— Teidän armonne! Jo kauan sitten tahdoin tehdä sen, mikä nyt tapahtuu.
— Ette kadu tätä tekoa!
— Ikäni olen teille kiitollinen!
— Kuulkaahan, Glowbicz! Miksi ruhtinas lähetti teidät eikä muukalaisia sotamiehiä toimeenpanemaan rangaistustuomiota?
— Hän tahtoi häväistä teitä puolalaisten edessä. Muukalaiset soturit eivät tunne teitä.
— Ja eikö minulle olisi tehty mitään?
— Minulla oli käsky päästää teidät siteistä. Mutta jos olisitte yrittänyt pelastaa Sorokan, oli määrä rangaista teitäkin.
— Siis hän olisi uhrannut Sakowiczinkin! — mutisi Kmicic
Tällä välin ruhtinas Boguslaw Janowossa oli jo kuumeesta ja päivän vaivoista uupuneena käynyt levolle. Hänet herätti unesta kolkutus.