»Selkään sille, selkään, selkään, juutalaiselle!»
»Tule, tule», sanoi neiti ja kompastui jälleen, joukon sysiessä ja painaessa ja tyrkkiessä — pojat tunkivat hänen päälleen.
»Tule, tule!»
»Selkään sille, selkään, lyökää juutalaista!»
David makasi maassa, hänen kätensä olivat ojossa ja sormet harallaan.
»Potkikaa häntä, potkikaa häntä, sitä juutalais-aasia!»
He potkivat häntä, he astuivat hänen päälleen, he tallasivat häntä.
»Tule, tule», huusi Mademoiselle.
Mutta äkkiä Joán tunkeutui esiin — poikien säärien välitse, heidän kohotettujen käsivarsiansa välitse, Davidin luo.
»Juokse, juokse!» huusi hän.
»Juokse!» huusi hän, ja hänen koko ruumiinsa vapisi, kasvot ja nyrkkiin puristetut kädet ja sääret: