Rouva ei ollut vihanen, pikemmin vain ilonen siitä mitä Leeni oli tehnyt. — Kylläpä käskisi, hän sanoi antaa joka luikeron tulla näppimään. Sivahuta vain korvalle jokaista, joka vähänkin koskettaa. Siitä hyvästä, että nämät herrat juovat pullon, pari olutta, tai yhden tuutingin, pitäisi heillä vielä olla nätti tyttö nypittävänä! — Jokaiselle kapakassa-kävijällekin rouva uhosi, miten tyttö oli itseään puolustanut. Hän luuli siitä sekä kapakan, että tytön maineen hyvinkin kohoavan. Siinä hän kuitenkin erehtyi. Olihan Leeni vain tehnyt, kuten buffettinainen konsanaan. Niidenhän tapa on olla kovakouraisia.

Mutta Leeniin teki tapaus herättävän vaikutuksen.

Lapsuutensa hän oli elänyt mielikuvitusten vallassa. Hän oli kuullut paljon asioita, mutta kokemusten puutteessa oli kaikki jäänyt hämäräksi. Hän oli vain ihaillut kertojain puhetaitoa.

Tähän asti hän oli ollut ihailtu ja kunnioitettu henkilö kapakassa. Muuan kaunis herra oli kiittänyt hänen liikkeitään pehmeiksi ja siroiksi. Leeni oli opetellut kävelemään hiljaa, hiukan varpaillaan, ruumistaan nykähytellen, — se oli hänen mielestään niin somaa ja vapaata. Hän oli luullut, että kaikki pitivät hänestä ja hän oli usein iloinnut, että oli löytänyt näin hyvän turvapaikan maailmassa, jota muori niin kovin oli pelännyt. Täältä käsin Leeni oli katsonut muuta maailmaa kolkoksi, raa'aksi ja kylmäksi.

Nyt hän oli saanut kuulla, tai pikemmin tuntea, että kaikki paheksivat sitä, mitä hän päihtyneelle herralle oli tehnyt.

Kapakkanainen, hyvä alku — —

Sellaiset sanat tuntuivat niin pahoilta ja näyttivät elämän aivan uudessa valossa. — Eivätkö ravintolavieraat pitäneetkään hänestä? Miksi ne sitten olivat näyttäneet, aivan kuin olisivat pitäneet? Vaarilta, muorilta ja Anni-tädiltä oli Leeni lapsena saanut vastauksen moneen pulmalliseen kysymykseen. Nyt kääntyi hän Sussun puoleen.

— Minä en käsitä, miksi kaikki herrat ovat minulle niin kohteliaita, hän kierrellen kysyi.

— Kun sinä olet nuori ja kaunis, vastasi Sussu. Niin ne olivat minullekin ennen.

— Milloin ne lakkasivat olemasta teille kohteliaita?